Taiteilijaesittely


Olen taidemaalari ja vuosien aikana erilaiset asumisen ja olemisen paikat, tilat ja rakennukset ovat muodostuneet tärkeäksi lähdemateriaaliksi taiteelleni. Materiaalin käsittelyssä on tärkeää se, miten havaintoni tulkitsee kokemusta ja mitä katsomisessa tapahtuu.

Maalaustaiteessa työskentelyäni on ruokkinut lapsuuden ja nuoruuden olinpaikkojen topografia - kotikulmien kadut sekä asuntojen huonejärjestykset. Maalauksissani esille tulevat tilat ovat joko todellisia tiloja tai mielen sisätiloja. Todellinen tila on viivoin esitetty katos tai rakennelma kuten porras. Viivalla piirretty kaari rajaa vuorostaan mielen maailmaa. Näillä keinoilla sijoitan maalauksiini tilan ihmisen paikasta. Työskentelyni problematiikka ja kiinnostavuus itselleni rakentuu yhtä paljon havainnosta työskentelyn ympäriltä kuin taidehistorian tulkinnoista. Haen yhtäläisyyksiä rakennetusta ympäristöstä, eri aikakausien rakennuksista maalaushetken tilanteessa syntyneelle aineistolle tai rakennan siltaa maalauksessa vaikka renessanssin ja ruutuasemakaavan välille. Koen mielekkäänä faktoihin perustuvan materiaalin varioimisen maalaushetken tilanteisiin.

Maalaushetken aikana tiedot ja teoriat pysyvät taka-alalla ja kuvapinta on avoin maalaustilanteessa tapahtuville asioille. Annan kuvalle mahdollisuuden syntyä vapaana tietoisesta tulkinnasta. Annan erilaisten aistihavaintojen tehdä merkityksiä. Ne ovat perusta, jolle taiteen tutkiminen ja teorioiden luominen voidaan rakentaa. Maalaus syntyy välittömässä tunteessa, jossa tietoisuus on kaukana, mutta ymmärtäminen syvällistä. Lopullinen muoto ja värisävyt pulpahtavat esiin maalausprosessin aikana. Maalausteni kielioppia on kaikki se, mitä maalaustyön aikana ja valmista maalausta tarkastellessa tapahtuu: väriä värin päälle, pursotusta, pyyhkimistä, ajatuksellista ruuhkaa, katsomista, kuvapinnan jäsentämistä ja ongelman ratkaisuun pyrkimistä. Maalauksissani yhdistän perinteisiä tapoja, kuten kananmunatemperaa, öljyväriä, kangasta, levyä ja luovasti ja innovatiivisesti uusimpia materiaaliratkaisuja, kuten teollisuusmaalia ja puulautojen käyttöä. Maalaukseni syntyvät sekä spontaanisti että tarkkaan harkittujen värimääritysten kautta. Maalauksella on peruslähtökohtansa ja maalaus on tulkinta ympäristöstä; sisältä ja ulkoa. Maalaus antaa mahdollisuuden kotiintuloon, niin, että voi vahvistaa käsitystä inhimillisestä todellisuudesta.

Maalauksieni fokuksia voivat olla pöytä, tuoli, kellari, vintti, seinä, ovi, ikkuna, komero tai sosiaalinen tila. Koloristisesti tuotetuissa maalauksissa on usein hieroglyfimäisesti muutamilla viivoilla piirrettyjä elementtejä luomassa vaikutelmaa huoneesta, ihmisen sosiaalisen elämän tilasta. Maalaustaiteelleni on ominaista ekspressiivinen lataus väreissä, viivassa ja piirroksellisessa osuudessa.

Työskentelyssäni, maalaamisen ohella, käytän myös muita kuvan ongelmanratkaisuun vieviä materiaaleja. Näitä ovat minulle erilaiset esineet ja kappaleet. Kerään esineitä löytöinä tai ostan esineen, jonka visuaalisuus herättää mielenkiintoni. Rikon esineen ja lähden rakentamaan sitä uusin keinoin. Yhdistän siihen toisistaan poikkeavia materiaaleja ja teen kokeiluja. Kolmiulotteinen teos tuo esille käsialaa yhtälailla kuin maalauskin ja on aina tulkinta työstämästäni aiheesta. Olen myös utelias ajoittain toteuttamaan teoksia ympäristöön. Silloin niille on tyypillistä tietty paikkasidonnaisuus, mutta usein sijoitan ne erilaisiin ympäristöihin uusissa muodoissa.

Näyttelytoimintani on ollut aktiivista 1990 alusta lähtien. Minulla on ollut vuosittaisia yksityis-, ryhmä-, ja yhteisnäyttelyitä, ulkomaisia näyttelyitä Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa. Teoksiani on julkisissa kokoelmissa, kuten Porvoon, Lahden ja Orimattilan kaupunki, Wihurin rahasto, Valtion taidekokoelmat. Vuonna 2007 toteutin Porvoon Keskuskoulun ruokasalin seinälle 10 osaisen maalauksen ja 2008 sijoituin kunniamaininnalla Porvoon Sairaala seinäteos kilpailussa.

Olen toiminut aktiivisesti paikallisessa kulttuuritoiminnassa ja valtakunnallisessa jäsenjärjestötoiminnassa.

Taiteellisen työskentelyni vierellä on ikonimaalaus. Se sai alkunsa vuonna 2002 kun Porvoon Ortodoksikirkolla aloitettiin ikonipiiri, johon minut kutsuttiin mukaan. Ikonit, bysanttilainen kulttuuri ja vanha kristillinen maalaustraditio eivät ole harrastusta vaan koen ne uuden oppimisena ja hengellisenä kasvuna. Ikoneita maalaan sekä itsenäisesti että osallistumalla Helsingissä toimivaan ikonipiiriin. Ikonia maalatessa koen iloa, kun olen saanut mahdollisuuden viettää hetken ikonissa esiintyvän Pyhän henkilön kanssa. Maalaamani ikonit päätyvät tilauksen kautta koteihin niille varattuun paikkaan ja tehtävään.